1600-luvun lopulla Vehniän kautta kulki tärkeä kauppareitti ja Vehniän kartano toimi majatalona, kyytiasemana, postitalona ja kestikievarina aina 1840-luvulle saakka. Sen jälkeen matkalaiset reitin varrelta siirtyivät käyttämään uutta Kuopio-Vaasa poikittaistietä ja Vehniä hiljeni. 1840-luvulle saakka Vehniän kartano oli koko seutukunnalla myös merkittävä hallinnollinen keskus, sillä kartanoa isännöi usean vuosikymmenen ajan nimismiessuku. Tästä syystä kartanossa pidettiin peräti kahdeksan vuosikymmentä Laukaan alueen käräjiä. Talossa on toiminut myös lääkäri ja Laukaan ensimmäinen apteekki.

Vehniän kartanon yhteyteen syntyi 1700-luvun puolivälistä lähtien mittava määrä torppia ja mäkitupia, jotka olivat Vehniän kartanon vuokralaisia. Parhaimmillaan vuokra-asumuksia oli lähes sata. Vehniä tunnettiin tästä syystä Laukaan torpparikylänä. Vuokraa maksettiin esimerkiksi tekemällä 1-2 päivää töitä Vehniän kartanoon. Vasta vuonna 1918 annettu vuokra-alueiden itsenäistämislaki antoi pientilallisille mahdollisuuden lunastaa talot ja maat itselleen. Siihen saakka kyläläiset elivät palvellen ja kunnioittaen kulloistakin kartanon isäntää.

Vehniän kartano syksyllä 2017

kuva Marja-Riitta Linna

Merkittävä syy koulun saamiseksi Vehniälle oli kyseisellä koulun tontilla Erikkilän torpassa asuneen ja myöhemmin opettajaksi valmistuneen Henriika Vehniäisen testamenttilahjoitus. Hän lahjoitti koulun rakentamista varten 4000 markkaa ja ehtona oli, että koulu olisi rakennettava kyseiselle tontille. Lisäksi hän lahjoitti 1000 markan suuruisen Vehniän koulun rahaston, jonka korkotuotoista jaettiin apurahoja mm. vähävaraisille koululaisille. Rahasto oli olemassa vuoteen 2016 saakka, jolloin pääomaa oli jäljellä 8357,95 €. Kunnanhallituksen päätöksellä rahasto lakkautettiin ja pääoma käytetään useamman vuoden aikana koulun järjestämiin retkiin ja muuhun harrastus- ja kilpailutoimintaan. Vanha puukoulu toimi Vehniällä vuoteen 1977 saakka, kunnes tilalle valmistui nykyinen koulurakennus. Nykyistä koulua laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja uudelleen vuonna 2008. Vuonna 2005 koulun kanssa saman katon alla aloitti toimintansa päiväkoti Nisunjyvä.

1950-luvulla Vehniän kylä palasi takaisin valtatien varteen, kun valtatie E4 rakentui keskelle kylää. Tämä toi hyvät kulkuyhteydet lähikaupunkeihin, mutta jakoi samalla kylämme maa-alueen kahtia. Viimeisten vuosikymmenten aikana kylän läpi kulkeva liikenne on kasvanut merkittäväksi turvallisuusriskiksi. Kylämme läpi kulkee vuorokaudessa noin 19 000 autoa. Nyt tieuralle valmistunut moottoritie lisää kylän liikenneturvallisuutta merkittävästi, kun vilkasliikenteiseltä valtatieltä ei enää tarvitse kääntyä suoraan kyläteille. 

Vehniällä on myös sodittu. Suomen sotaa, jossa Ruotsi menetti Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjälle, käytiin vuosina 1808-1809. Vehniältä on löytynyt tuolta ajalta jääneitä sodanaikaisia sotilaallisia rakennuksia kuten ampumahautoja. Vehniältä lähdettiin myös talvisotaan ja jatkosotaan. Näissä sodissa kaatuneiden vehniäläisten nimet on kaiverrettu laattaan, joka on kunniapaikalla Vehniän koulun juhlasalissa.

Tikkakosken aluekin kuului aikanaan Vehniän kartanon maihin. Vehniän kartanon, koko Vehniän kylän ja Tikkamannilan omistanut Bror Karl Johan Schöneman perusti ensimmäisen teollisuusyrityksen Tikkakoskelle. Hän perusti sinne sahan ja kunnosti paikalla olleen myllyn. Omistussuhteet vaihtuivat Tikkamannilassa ja vuonna 1893 aloitti toimintansa viilaverstas, joka oli alku Tikkakosken tehtaalle. Tehdas toi monille Vehniän kyläläisille työpaikan usean sukupolven ajan. Tikkakosken tehtaalla toimi Suomen ensimmäinen asetehdas ja sodan jälkeen Tikka -ompelukonetuotanto. Myös varuskunta on työllistänyt Vehniän kyläläisiä. Lähellä tai kohtuullisen matkan päässä olleet työpaikat ovat mahdollistaneet sen, että vehniäläiset ovat voineet jäädä useankin sukupolven ajaksi samoille asuinsijoille.

Ensimmäinen puhelinkeskus Vehniälle tuli vuonna 1930 ja sähköt 1950. Kauppoja oli 1960-luvulla vielä seitsemän ja tuohon aikaan yleisin kulkuneuvo oli hevonen. Jyväskylässä käytiin harvoin ja asiat hoidettiin pääsääntöisesti Tikkakoskella. 1960-luvulla alkoivat kulkea myymäläautot ja viimeisin kulki vuoteen 1991 saakka. Myymäläautojen tulo paransi palvelutasoa, mutta nopeutti kyläkauppojen kuolemaa. Vuonna 1939 valmistunut ja vuonna 1955 pidennetty sekä asfaltoitu lentokenttä on tuonut oman tunnelmansa Vehniän kyläläisten arkeen. Taivaalla ovat lentäneet ja lentävät yhä matkustajakoneet, sotilaskoneet, pienkoneet ja laskuvarjohyppääjät.

Vanhat kuvat Vehniän kartanon, Markku Lyhdyn ja Vehniän koulun kuva-arkistoista